Muerte!

Taas on ollut tallainen tynkaviikko, koska 1.marraskuuta oli Dia de los Santos eli paikallinen pyhainpaiva. Kursseilta mulla on yksi meksikolainen kaveri, joka kertoi, etta Meksikossa kyseinen paiva on Dia de los Muertos eli Kuolleiden paiva. Tapahtumaa juhlitaan 1. ja 2. marraskuuta ja koteihin rakennetaan alttareita edesmenneiden ihmisten muistoille, ja alttareille kerataan vainajan lempiasioita, kuten ruokaa, kukkia, suklaata ja vaikkapa tequilaa.. Uskotaan, etta lasten sielut palaavat 1.paivana ja aikuisten 2.paivana, ja elavat ja kuolleet sielut loytavat yhteyden.
Joka tapauksessa sain lahjaksi hanelta bingon, jossa oli kuvia ja 100 erilaista nimea kuolemalle (tyyliin Viikatemies.. paitsi etta koska espanjan kielessa sana kuolema (la muerte) on feminiinisukuinen, niin naispuolisia edustajia, mielenkiintoinen ero muuten). Ennen Halloween-juhlia pelattiin tietysti kavereiden kanssa sita, ja huudettiin aina "muerte" kun rivi tuli tayteen :)

Sevillan reissu oli ja meni, kaytiin myos Cordobassa paluumatkalla. Kivaa ja kaunista oli, mutta tuli huomattua, etta en ole oikein ryhmamatkailun ystava. Valilla tietysti kivaa, etta asiat on organisoitu etukateen ja paasee esim. opastetulle kierrokselle, mutta se iankaikkinen odottelu ja ryhman yhdessapysyminen..meita oli kuitenkin noin 100.
Sevillassa vierailtiin kuuluisassa katedraalissa, joka muslimien aikaan palveli moskeijana, mutta joka sittemmin kristittyjen vallatessa kaupungin vuonna 1248 sai toimia kirkkona. Myohemmin suuri osa rakennuksesta tuhottiin ja rakennettiin mahtava katedraali, yksi maailman suurimpia. Toinen suuri nahtavyys oli Alcazar, kuninkaallisten palatsi, joka oli rakennettu sekoittaen arabilaisten ja kristittyjen taidetyyleja. Sevilla on myos flamencon syntykaupunki ja kuuluisa hyvista tapaksistaan. Olivat kylla hyvia - kolmen paivan aikana ei tullut edes syotya kunnon ateriaa, vain tapaksia. Rohkenin maistaa jotain mustekalahassakkaa (nam) ja yksi kaveri koitti haranhantaa (ei sekaan pahaa). Cordobassa oli myos entinen suuri moskeija, nykyinen kirkko, missa vierailtiin.

Luennoilla menee ihan ok, mulla on viisi kurssia, josta kaksi on tosi hyvaa, kaksi vaihtelevasti hyvia ja yksi todella sekava, mutta kylla se tasta. Harmi kuitenkin, etta kielitaito ei ole viela sita tasoa, etta pystyisi osallistumaan vaikkapa johonkin antropologiseen keskusteluun luokassa. Opetus taalla on tosiaan, kuten etukateen sainkin kuulla, paljon koulumaisempaa kuin Suomessa. Yhdella luennolla eraan oppilaan taytyi lukea aaneen monisteesta, ja kerran opettaja luki myos suoraan kirjasta tekstinpatkaa, joka oli pitanyt lukea jo kotona. Tuntuu, etta lukemiston kanssa ollaan orjallisempia kuin Suomessa, tai meilla ainakin kirjan opiskelu on pitkalti omalla vastuulla.
Espanjankurssi ei ole kovin tehokas, mutta ehka se viela parantuu. Opettaja on todella mukava, mutta kaytamme tuhottomasti aikaa aina yhteen tehtavaan.

Ja taas sataa. No, Sevillassa oli TOSI lammin vkonloppuna, melkein 30, etta aivan tuli henkinen ongelma myontaa se: marraskuu melkein ja tallaiset saat. Mutta kaipaan jo vilpoisuutta, kirpeaa syysilmaa ja LUNTA. No, jouluksi kotiin!