Pian kotona
Jee, tosi kivaa tulla huomenna Suomeen! Tosin tuli yllattavan haiku olo jo taallakin sunnuntaina, kun "hyvasteli" muutaman kaverin lomien ajaksi - onneksi nyt ei kuitenkaan tarvi viela lopullisesti elamaansa ja kavereitansa taalla jattaa. Aika moni palaa myos uudeksi vuodeksi (mina myos). Vietettiin glogi-pipari-iltaa, tehtiin jopa piparitalo!! Heti kun saan aikaiseksi laittaa kuvia koneelle + viela etsia keinon, miten niita voi liittaa blogiin niin yritan laittaa. Oikein maukkaita tuli pipareista, tosin lasimukimuotteihin taytyi tyytya. Ja onneksi Teemu ja hanen tyttoystavansa Hanna tulivat just sopivasti viikonlopuksi kaymaan, niin saivat tuoda mukanaan lahestulkoon kaikki piparitaikinan jauhoja, munia tai sokeria eksoottisemmat ainekset :) On se kumma, kun ei edes siirappia meinannut loytya, kaupoissa eivat edes aina tajunneet, mista puhuin!
Kaytiin eilen syomassa tosi hyvia pihveja yhdessa ravintolassa. Erittain mielenkiintoista oli, etta meille tuotiin tosi kuumat lautaset (jotain kivea), joiden paalla lihanpalat vasta varsinaisesti paistuivat. Mjam!
Mulle sopii kerta kaikkisen hyvin nama espanjalaiset ruoka-ajat. Tyypillisesti syon aamupalan 9 maissa, lounaan 14-16 valilla, ja paivallisen 21-22 valilla, joskus jopa myohemmin. Varsinkin tuo myohainen paivallinen on ihan ehdoton ja mulle se sopii kuin nakutettu, yleensa kun meen nukkumaan vasta puolenyon jalkeen. Taalla jotkut ravintolat avaavat vasta yhdeksalta, hihii, Suomessa hyva etteivat sulje jo siihen aikaan.. on varmaan vahan totuttelemista joululomilla taas meidan ruoka-aikoihin. Ikina en oo kylla ymmartanyt, ja kavereiden kanssa jutellaan tasta kanssa usein, etta miten espanjalaiset ovat suhtkoht hoikkaa kansaa, vaikka rasvaa tirisee joka paikassa. Kinkku (jamón) on ehdoton perusruoka ja monet tapakset (pikkuruoat) ovat todella rasvaisia. Hetken aikaan tuumin, josko he noudattavat melko hiilihydraatitonta ruokavaliota ja siksi eivat ole lihavia, mutta tama on vaara luulo - valkoista leipaa, patonkeja yms. on myos joka nurkalla.
Taalla ei ikina oikein tieda, onko siestaa vai ei. Pienet kaupat on yleensa kiinni 14-17, ja esimerkiksi kamppiksellani, joka on harjoittelussa, on lounastauko aina 14-16. On kuitenkin monia liikkeita, jotka on auki koko paivan, varsinkin nyt joulun alla, niin ikina ei voi olla varma. Vahan tympeaa kylla, etta monien tyopaivat venyy lounastauon takia seitsemaan saakka. Lehdissa taisi juuri olla jokin juttu siita, etta Espanjan tyopaivamalli ei ole kaikkein tehokkain, ja olisi syyta siirtya enemman "eurooppalaiseen malliin". Muutenkin lehdissa on ollut lahiaikoina nyt huvittavia juttuja - mm. erilaisia varkaustyyleja esitteleva: legendaariset keinot (yksi juttelee ja toinen ryovaa yms.) olivat jo tuttuja, mutta enpa tiennyt, etta varkaat keksivat kayttaa myos valekatta!! Siis etta olis muka "kasi" kantositeessa, mutta todellisuudessa ihan normaalisti takinhiassa, jota ei osaa ennakoida..tarkkana saa kylla olla, muutamilta kavereiltani on jo ryostetty puhelin.
Lisaksi lehdissa on neuvottu, mita tehda juhlapyhina, jos on naimisissa ja pitaa paattaa, kumman vanhempien luokse mennaan. Juhlapaivia oli laskettu olevan nelja (tapaninpaiva ei ole taalla mikaan pyha), eli 24.,25., 31. ja 1.tammikuuta, ja jossain oli laskettu, etta vanhemmilla, joilla on onnekkaasti nelja lasta, on ainostaan 6,2 % todennakoisyys jaada yksin jonain naista pyhista. Huom! En viitsinyt vaivata paatani kertaamalla todennakoisyyslaskentaa, joten todetaan, etta en siis tarkistanut, onko kyseisessa laskutoimituksessa todellisuusperaa.. :D
Kampassa tilanne jo parempi, mun ei tarvi enaa karsia puhelakkoa mutta kahdella muulla hollantilaisella on kranaa taman kolmannen kanssa. Ihan ehka hyva, etta kaikki kamppikset vaihtuu tuossa tammi-, helmikuun vaihteessa..
Valilla huomaa, etta on alkanut kayttaytya joissain asioissa "espanjalaisittain". Esimerkiksi huomaan, etta kosken ihmisia enemman kuin Suomessa, ja poskipusut ovat jo arkipaivaa. Vaikka nyt kun niihin on tottunut, niin verrattuna esimerkiksi halaukseen, poskipusut tuntuvat persoonattomilta ja jopa hieman kylmilta. Halauksessa ei voi huijata mutta sivistyneen poskisuudelman voi antaa vaikka vihamiehelle. Joka tapauksessa poskipusut ovat mielestani kiva tapa tervehtia ystavaa tai puolituttua laheisemmin kuin sanomalla puolen metrin paasta "hei".
Mielenkiintoista on myos ihmisten kayttaytyminen julkisissa paikoissa. Minka erityisesti on huomannut, on se, etta julkisissa paikoissa, joissa on jonkinlainen jono, oli kyse sitten pankista, sairaalasta tai lipunmyynnista, niin uusin sisaantulija kysyy: "Quién es la ultima?", eli "Kuka on viimeinen?". Joku ilmoittautuu, ja sitten ei taydy kuin muistaa, kuka on itsea ennemmin ja odotella. Pitkalti tietty nain kayttaydytaan, jos ei ole jonotusnumeroita, mutta eihan Suomessakaan aina oo, mutta silti en ikina muista tormanneeni siihen, etta joku olisi kysynyt samaa Suomessa. Ei kukaan viitsi sanoa mitaan, ihmiset tekevat oman hiljaisen paatelman siita, missa on jonon paa ja jonottavat kiltisti.
No niin, taytyy lahtea viela kauppoihin ja pakkailemaan..
Kaytiin eilen syomassa tosi hyvia pihveja yhdessa ravintolassa. Erittain mielenkiintoista oli, etta meille tuotiin tosi kuumat lautaset (jotain kivea), joiden paalla lihanpalat vasta varsinaisesti paistuivat. Mjam!
Mulle sopii kerta kaikkisen hyvin nama espanjalaiset ruoka-ajat. Tyypillisesti syon aamupalan 9 maissa, lounaan 14-16 valilla, ja paivallisen 21-22 valilla, joskus jopa myohemmin. Varsinkin tuo myohainen paivallinen on ihan ehdoton ja mulle se sopii kuin nakutettu, yleensa kun meen nukkumaan vasta puolenyon jalkeen. Taalla jotkut ravintolat avaavat vasta yhdeksalta, hihii, Suomessa hyva etteivat sulje jo siihen aikaan.. on varmaan vahan totuttelemista joululomilla taas meidan ruoka-aikoihin. Ikina en oo kylla ymmartanyt, ja kavereiden kanssa jutellaan tasta kanssa usein, etta miten espanjalaiset ovat suhtkoht hoikkaa kansaa, vaikka rasvaa tirisee joka paikassa. Kinkku (jamón) on ehdoton perusruoka ja monet tapakset (pikkuruoat) ovat todella rasvaisia. Hetken aikaan tuumin, josko he noudattavat melko hiilihydraatitonta ruokavaliota ja siksi eivat ole lihavia, mutta tama on vaara luulo - valkoista leipaa, patonkeja yms. on myos joka nurkalla.
Taalla ei ikina oikein tieda, onko siestaa vai ei. Pienet kaupat on yleensa kiinni 14-17, ja esimerkiksi kamppiksellani, joka on harjoittelussa, on lounastauko aina 14-16. On kuitenkin monia liikkeita, jotka on auki koko paivan, varsinkin nyt joulun alla, niin ikina ei voi olla varma. Vahan tympeaa kylla, etta monien tyopaivat venyy lounastauon takia seitsemaan saakka. Lehdissa taisi juuri olla jokin juttu siita, etta Espanjan tyopaivamalli ei ole kaikkein tehokkain, ja olisi syyta siirtya enemman "eurooppalaiseen malliin". Muutenkin lehdissa on ollut lahiaikoina nyt huvittavia juttuja - mm. erilaisia varkaustyyleja esitteleva: legendaariset keinot (yksi juttelee ja toinen ryovaa yms.) olivat jo tuttuja, mutta enpa tiennyt, etta varkaat keksivat kayttaa myos valekatta!! Siis etta olis muka "kasi" kantositeessa, mutta todellisuudessa ihan normaalisti takinhiassa, jota ei osaa ennakoida..tarkkana saa kylla olla, muutamilta kavereiltani on jo ryostetty puhelin.
Lisaksi lehdissa on neuvottu, mita tehda juhlapyhina, jos on naimisissa ja pitaa paattaa, kumman vanhempien luokse mennaan. Juhlapaivia oli laskettu olevan nelja (tapaninpaiva ei ole taalla mikaan pyha), eli 24.,25., 31. ja 1.tammikuuta, ja jossain oli laskettu, etta vanhemmilla, joilla on onnekkaasti nelja lasta, on ainostaan 6,2 % todennakoisyys jaada yksin jonain naista pyhista. Huom! En viitsinyt vaivata paatani kertaamalla todennakoisyyslaskentaa, joten todetaan, etta en siis tarkistanut, onko kyseisessa laskutoimituksessa todellisuusperaa.. :D
Kampassa tilanne jo parempi, mun ei tarvi enaa karsia puhelakkoa mutta kahdella muulla hollantilaisella on kranaa taman kolmannen kanssa. Ihan ehka hyva, etta kaikki kamppikset vaihtuu tuossa tammi-, helmikuun vaihteessa..
Valilla huomaa, etta on alkanut kayttaytya joissain asioissa "espanjalaisittain". Esimerkiksi huomaan, etta kosken ihmisia enemman kuin Suomessa, ja poskipusut ovat jo arkipaivaa. Vaikka nyt kun niihin on tottunut, niin verrattuna esimerkiksi halaukseen, poskipusut tuntuvat persoonattomilta ja jopa hieman kylmilta. Halauksessa ei voi huijata mutta sivistyneen poskisuudelman voi antaa vaikka vihamiehelle. Joka tapauksessa poskipusut ovat mielestani kiva tapa tervehtia ystavaa tai puolituttua laheisemmin kuin sanomalla puolen metrin paasta "hei".
Mielenkiintoista on myos ihmisten kayttaytyminen julkisissa paikoissa. Minka erityisesti on huomannut, on se, etta julkisissa paikoissa, joissa on jonkinlainen jono, oli kyse sitten pankista, sairaalasta tai lipunmyynnista, niin uusin sisaantulija kysyy: "Quién es la ultima?", eli "Kuka on viimeinen?". Joku ilmoittautuu, ja sitten ei taydy kuin muistaa, kuka on itsea ennemmin ja odotella. Pitkalti tietty nain kayttaydytaan, jos ei ole jonotusnumeroita, mutta eihan Suomessakaan aina oo, mutta silti en ikina muista tormanneeni siihen, etta joku olisi kysynyt samaa Suomessa. Ei kukaan viitsi sanoa mitaan, ihmiset tekevat oman hiljaisen paatelman siita, missa on jonon paa ja jonottavat kiltisti.
No niin, taytyy lahtea viela kauppoihin ja pakkailemaan..
0 Comments:
Post a Comment
<< Home