Yllätyksiä ja järkytyksiäkin

Ensimmäinen tentti ohi, ja ihan hyvin meni! 15 min. tentin alkamisen jälkeen kaverini Mar (Espanjasta) kuiski takaa ja viittoi muistiinpanojaan, jotka olivat hänen vieressään pöydällä. Katsoin epäuskoisena koko luokkaa ja kyllä vaan, porukka piti muistiinpanojaan pöydällä! Kysymys oli toki niin soveltava, että ei muistiinpanoista voinut kaikkea katsoa, mutta silti… itse olin sopinut opettajan kanssa etukäteen, mistä kirjoitan, joten en vastannut kokeen kysymykseen. Siispä en tiennyt, koskeeko ”lunttausmyönnytys” myös minua, eikä antanut moraali periksi kaivaa a-nelostani repusta, koska se olisi ollut ihan suoraa kopioimista. Ihme systeemi kyllä. Ei kuulemma kuitenkaan ole tyypillistä, että tämä sallitaan :)

Lisäksi piti kirjoittaa mustekynällä (lyijykynät ovat kuulemma lapsia varten!) ja erityiselle Universidad Autónoma de Madrid-paperille.

Viime viikolla Madridissa oli Cine Solidario-viikko, eli näytettiin leffoja eri puolilta maailmaa solidaarisuus-teemaan liittyen, maksoi vain yhden euron. Käytiin katsomassa yksi indonesialainen polygamiasta kertova ja toinen espanjalainen, joka kertoi maahanmuuttajista ja nuorten ongelmista koulussa ja arkielämässä (Masala). Jälkimmäisestä järkytyin todella pahasti, koska teini-ikäinen poika, joka oli liittynyt erääseen latinojengiin, kuoli tappelussa toista jengiä vastaan. Tämän tappelun tarkoitus oli siis olla eräänlainen miehuuskoe, josta selviämisen jälkeen hänestä olisi tullut ”rey” eli kuningas ja päässyt jengiin.

Kyllä, tiedän että kyseessä on vain elokuva, mutta tuo voisi ihan hyvin tapahtua todellisuudessa. Madridissa (ja Barcelonassa joitain) on ainakin kaksi suurta jengiä: Latin Kings (tai Latinos de Fuego, kertoi kaverini Celina Meksikosta, hän on työssään tavannut jengiläisiä) ja Ñetas. Latin Kingeihin kuuluu pääasiallisesti ecuadorilaisia, myös kolumbialaisia ja perulaisia, Ñetas-jengissä puolestaan suurin osa on dominikaaneja. Espanjassa on paljon maahanmuuttajia Latinalaisesta Amerikasta, ja osa nuorista tuntee olonsa syrjäytyneeksi. Eipä ihme, että jengit tarjoavat tiiviin yhteisön, johon integroitua uuden kulttuurin keskellä ja murrosiän pyörteissä. Monille jengi on varmasti kuin toinen perhe. On myös naisjengejä, jotka loogisesti nimittävät itseään nimellä Latin Queens.

Jengeillä on omat tervehdyksensä, pukeutumistapansa, reviirinsä ja riittinsä, miten päästä jäseneksi. Celina kertoi, että ainakin yksi tapa on se, että jengiläiset tumppaavat tupakat uuden jäsenen käsivarteen ja tämän täytyy kestää se. Lyöminen ja ylipäänsä kivun kestäminen olivat myös leffassa keskeisiä teemoja.

Yleensä jengien aiheuttama levottomuus, ryöstöt ja tappelut tapahtuvat lähinnä eri jengien välillä, harvemmin ulkopuoliset joutuvat mukaan selkkauksiin. Joskus voi tulla tietysti tulla erheitä sen suhteen, kuka kuuluu jengiin ja kuka ei. Jengeistä on vaikea lähteä pois, koska järjestelmä ja jengissä tapahtuvat asiat ovat salaisia eikä tietenkään haluta, että niitä laverrellaan muille.

Tietenkään ei tule yleistää, että joka ikinen eteläamerikkalainen olisi jonkun jengin jäsen tai että rikoksia tekisivät ainoastaan jengiläiset. Näin ei suinkaan ole asian laita. Latin Kings tai Ñetas jakaantuvat useisiin pienempiin jengeihin, jotka ovat jengin sisällä myös jonkinlaisessa hierarkiassa. Jokainen jengi on erilainen, toiset rauhallisempia, toiset levottomampia.

Ei täällä silti tarvitse mitenkään pelätä. Heillä on omat reviirinsä (yleensä vähän kaupungin laitamilla) ja kuvionsa, ja missäpä suurkaupungissa ei olisi välillä rauhatonta, jengeistä riippumatta. Nämä asiat aina vaan laittavat miettimään, että kuinka paljon yksilö onkaan valmis tekemään hyväksynnän puolesta.

Viime viikolla täällä oli San Canuto-päivä, mikä käytännössä tarkoitti kannabis-juhlaa ja pilven polttelua. Suurin osa porukasta tuli nimenomaan meidän yliopistolle Autónomaan, varmaan laajan piha-alueen vuoksi. Yliopistolle ei päässyt sisään puolenpäivän jälkeen enää kuin opiskelijakorttia näyttämällä, ja ihmisiä oli aivan valtavasti nurmikolla. Googlasin vähän ja sain selville, että San Canuto oli itse asiassa kuningas Tanskassa keskiajalla, ja hyvin uskonnollinen mies, jonka paavi myöhemmin julisti pyhimykseksi. Hänet kuitenkin murhattiin.
Sitä en tiedä sitten, miksi marihuanan kannattajat ovat valinneet nimenomaan tämän päivän julistukseksi laillistamisen puolesta. Lieneekö tekemistä sanojen samankaltaisuudella: canuto-cannabis. Niin, marihuana on siis myös kielletty aine täällä, mutta poliisit katsovat monesti asiaa sormien läpi, aika tyypillistä Espanjassa. Pilven polttelu on huomattavasti yleisempää, tai ainakin näkyvämpää kuin Suomessa.

Tää mun uusi huone on tosi kiva, melko suuri ja ikkuna tietysti on tosi mukava. Muutenkin enemmän omaa rauhaa. Tosin joka asiassa ei voi voittaa: Kadulta ja sisäpihalta kuuluu huomattavasti enemmän melua. Naapurin kännykän soittoääni on myös tullut tutuksi ja valitettavasti myös kuorsaus! Yhtenä yönä valvoessani hiljaisessa kämpässä säikähdin kuollakseni, koska kuulosti siltä, että joku olisi puhunut suoraan takanani.
Lydia (itävaltalainen) muuttaa tänne huomenna, joten lauantaina pidetään bileet täällä kämpässä. Vuokraemäntä oli tänään täällä kuuraamassa paikat kuntoon uusia asukkeja varten, ja hän pesi jopa olohuoneen ikkunan :)

Ai niin, piti sanoa että jos joku on lukenut tänne saakka niin kommentoi kiitos, niin tiedän lukeeko näitä vielä joku vai kirjoitanko tyhjyydelle.. :)